Useampi kuin yksi esimerkki

Mikä on kylpyhuoneen nimi, jossa on useampi kuin yksi suihku? Jos tarkoitat järjestelyn tyypin kuntosalilla, koulukoulussa, vankilassa tai armeijan laitoksessa, jossa saman sukupuolen suihkussa olevat ihmiset (vaikka kukin omassa suihkunsa alla) saattavat viitata siihen suihkussa, yhteiskuntasuihkuna tai ehkä ablution block tai shower block - tai yksinkertaisesti 'suihkut' kuten ilmauksessa ... Useampi kuin yksi konnektiivi Sovimme loogisten konnektiivien suoritusj arjestykseksi 1 negaatiot, 2 konjunktiot ja disjunktiot, 3 implikaatiot ja ekvivalenssit, ellei sulkumerkein toisin ilmoiteta. Esimerkki: p ^ q ) q _ r on sama kuin (( : p ) ^ q ) ) (q _ r ) 24. Useampi kuin yksi konnektiivi Yhdistettyjen lauseen totuusarvo 'kaikissa ... Yksi esimerkki uudenlaisesta yhteisöllisemmästä asumisesta on Aktiiviset Seniorit -yhdistyksen ”itsepalvelutalot”. Noin 50 ja 60 asunnon kerrostaloissa yhdistyvät oma ja jaettu tila. – Yhteiset tilat ovat oman kodin jatke, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Leena Vahtera . Jos käytössäsi on useampi kuin yksi skanneri tai tulostin, skannerin valintanäyttö voi avautua. Valitse haluamasi skanneri kaksoisnapsautuksella. USB-yhteys: Canon XXX series ('XXX' on mallin nimi) Verkkoyhteys: XXX series_MAC-osoite (XXX series_MAC address) ('XXX' on mallin nimi) Valitse kuvan tyyppi skannattavan kohteen mukaan. Oikea reuna tasattu, alussa useampi kuin yksi 0 tai ei mitään, ei desimaaleja. 00123456(.)1. Oikea reuna tasattu, alussa useampi kuin yksi 0 tai ei mitään, ei desimaalierotinta, yksi desimaali. 00123456(.)12. Oikea reuna tasattu, alussa useampi kuin yksi 0 tai ei mitään, ei desimaalierotinta, kaksi desimaalia. 00123456(.)123 Jos yhdistettävässä lauseessa loogisia konnektiiveja on useampi kuin yksi, niin täytyy sopia niiden suoritusjärjestys. Esimerkki: Oletetaan, että Risto kertoi suunnitelmistaan seuraavaa: ”Matkustan ensi viikolla Helsinkiin ja käyn Linnanmäellä tai menen elokuviin.”

EU on hyvä sellaisenaan, mutta federaatio on huono idea.

2018.06.30 14:17 AmaBellend EU on hyvä sellaisenaan, mutta federaatio on huono idea.

Selitän syyni. Kuulisin mielelläni muiden mielipiteitä asiasta, joten aattelin tehdä tän ketjun tänne. Sori jos on pitkä.
Tämän hetken EU on jaettuna 27 valtioon. Ne rajat jotka ne valtiot jakaa ei ole shengenistä huolimattakaan vain teoreettisia, vaan konkreettisia.
Ne rajat määrittyy pitkälti kielten, kulttuurien, politiikan, ihmisten ja historian mukaan. Esimerkiksi olisi hölmöä väittää, että Kanada ja Yhdysvallat olisi erottamattomat, jos niiden välinen aita ajettaisiin alas. Ne erot maiden välillä on usein kirjaimellisestikkin elämää suuremmat, eikä niiden maiden asukkaat voisi ikinä asua saman valtion, tai edes valtiomuodon alla. Yksinkertaisesti se on silkka mahdottomuus.
EU-federaation ydinongelma olisi se, että sitä ei jaa halki 2, vaan 27 itsenäistä valtiota. Kielierotkin on "hieman" radikaalimmat, vaikka Quebecin provinssissa ranskaa puhutaankin.
Melkein jokaisella näistä valtioista on yksi tai useampi oma kielensä mitä naapurimaalla ei ole, poikkeuksina Belgia ja Itävalta plus mikrovaltiot. Kaikenkaikkiaan EU:ssa on 24 virallista kieltä, plus järjetön määrä vähemmistökieliä kuten saame, ruski ynms.
Ja jos katsotaan esimerkiksi Ahvenanmaata tai Ruotsia, niin voiko varmuudella sanoa että suomenkielellä olisi turvattu asema EU:ssa, jos jopa Ahvenanmaa, mikä on osa Suomea, kohtelee suomenkielisiä kakkoskansalaisina?
Uskotko että Ranskanmaan kielielitistejä kiinnostaa joku 5,5 miljoonan nobody-kieli pohjoisessa millä ei ole mitään yhteistä Keski-Euroopan kielien kanssa?
Mutta koska kanadalaiset tykkää elää Trudeaun vallan alla, Jenkit Trumpin, on hyvä myös koskea sisäpoliittisia eroja, mitkä on EU:n sisälläkin hyvin isot, vaikka sen sisällä seurataankin joitain yhteisiä asioita, kuten vaikka byrokratiaa.
Tässä ei kauaa tarvitse esimerkkejä miettiä, ajatellaanpa vaikka tämänhetkinen EU:n sisäinen konflikti maahanmuutosta, tanskalaiset tuskin olisi tyytyväisiä jos saksalaiset saisivat päättää maahanmuuttopolitiikastaan, ja sama pätee Ruotsin ja Puolan välillä. Aivan mahdoton yhdistelmä. En tiedä mistä numeroista puhutaan jos koko EU:n mielipidettä kysyttäisiin nimenomaan tästä viimeisimmästä pakolaisaallosta, mutta kumpi ikinä saisikaan tahtonsa läpi, se alue tai valtio mikä ei saisi tuskin olisi tyytyväinen
Vai onko oikeasti simerkiksi valtiolla joka valitsi Orbanin johtajakseen mitään toivoa selvitä liittovaltiossa Belgian kanssa?
Mutta miten sitten esimerkiksi tuloerot tai asiat kuten julkinen terveydenhuolto ja koulutus? Kuka niistä päättää ja kuka ne maksaa?
Romania, jonka väkiluku hipoo 20 miljoonaa, BKT asukasta kohden on 10,000$. Suomessa se on 45,000$.
Tanskan, Ruotsin ja Suomen yhteenlaskettu väkiluku on suunnilleen sama kun Romanialla. Meidän yhteenlaskettu BKT on 1,05 triljoonaa (2016), Romanialla se on 186,7 miljardia (2016), mikä tarkoittanee sitä että me ollaan keskimäärin Romaniaa yli 5x varakkaampia, sillä meidän yhteinen BKT:n keskiarvo olisi yli 50,000$
Toki, tässä on kaksi ääripäätä, mutta se on aika merkityksellistä, kun otetaan huomioon että me ollaan se parempi ääripää.
Viimeisin data mitä löysin koko EU:n sisäiselle BKT kansalaista kohden summalle on vuodelta 2016, milloin se oli 32,000$. Valitettavasti siihen sisältyy siis UK, minkä lähdön myötä EU:n keskiarvo tulee laskemaan aika radikaalisti. Mutta siitäkin huolimatta vaikka UK pysyisi EU:ssa ja mentäisi numerolla 32,000$, puhutaan yli 25% pudotuksesta Suomeen, jotain 40% Tanskaan.
Siihen ei oteta huomioon sitten nimenomaan koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturvajärjestelmiä, jotka räjähtäisi yksinkertaisesti palaseksi, kun yht'äkkiä 520 miljoonaa EU-kansalaista saa niihin samat käyttöoikeudet.
Jos valtio haluaa olla ylipäätänsä olla valtio, niin kansalaiset olisivat silloin samanvertaisia sen maan alla, oli kyse sitten romanialaisesta tai suomalaisesta. Se pätee siis myös esimerkiksi terveydenhuoltoon.
Tämän hetken brutaali totuus on se, että vaikka EU siirtääkin jo länsimaiden rahoja itä ja etelä-eurooppaan, niin jos sen laskisi nyt yhtenäiseksi valtioksi, EUssa olisi yksi maailman korkeimpia tulo ja luokkaeroja ja sitä myöten se johtaisi tilastoja epätasa-arvoisuudessa kansalaisten kesken.
Jos ottaa taas esimerkkinä Yhdysvallat, googlaamalla selvisi että koko maan köyhin kaupunki on Detroit, jonka GDP per capita on 52,000$. Tosin puhutaan kylläkin nimenomaan kaupungeista. Mennäänkin siis osavaltioilla.
Bulgaria, mikä olisi EU:n köyhin "osavaltio", on 7350$ (2016). Tämä olisi siis EU:n rikkainta aluetta Tanskaa 7,2 kertaa pienempi. Paitsi että siinä on sekin ongelma että Bulgaria on väkiluvultaan 2 miljoonaa isompi kun tanska, joten ei puhuta mistään pienestä alaluokasta. Nämä on asioita mitkä aiheuttaa valtion sisäisiä paineita, yhteydenottoja ja pahimmassa tapauksessa vallankumousta tai sisällissotaa.
Lisään tosin tähän väliin, että jos (kreikkalaisille pohjois-)Makedonia liittyy EU:hun niin siitä tulisi köyhin 5230$ BKT/Asukas luvullaan. Sepä sen EU:n laajennuksen kanssakin on, ei se Sveitsi ole mikä hakemuksia on jättämässä, vaan Euroopan köyhimmät maat, kuten Makedonia, Albania ja Montenegro. Albania sekin on 4,100$ BKT/A vajaa 3 miljoonan asukasluvullaan.
Jos taas katsotaan Jenkkien osavaltioita, lukuunottamatta Washington D.C, koska se on pääkaupunki eikä varsinainen osavaltio, köyhin on Mississipi, jonka GDP per capita on 36,000$, ja rikkain New York jonka GDP per capita on 75,350$.
Eli vaikka Jenkeissä mennään ääriesimerkillä, niin rikkain osavaltio on silti vain 2x rikkaampi kuin köyhin. EU:ssa edelleen, 7,2x
(olettaen että BKT asukasta kohden on suoranainen osoitus rikkaudesta - sitä se ei välttämättä ole, mutta kun verrataan 27 valtiota se on helpoin ja ainoa järkevä vertauskuva)
Tosin siinäkin on se mutta, että New Yorkin (osavaltio) väkiluvusta 40% asuu Yhdysvaltojen isoimmassa kaupungissa ja turistirysässä, New York Cityssä, mikä pumppaa sitäkin numeroa ylöspäin aika paljon.
Sen takia en Washington D.C:tä laskenutkaan mukaan, koska se on yksittäinen (pää)kaupunki, joten sen GDP per capita on luonnollisesti korkea, 150,000$. Sofiassakin, Bulgarian pääkaupungissa, se on 17,000$, jotain 140% isompi kun Bulgarian keskiarvo 7350$.
Pointtina on se, että sillä liittovaltiolla olisi maksajansa, ja se olisimme me. Suomen köyhimmillät asukkaat on globaalilla tasolla ökyrikasta porukkaa, kun taas Romaniassa esimerkiksi köyhät ja kodittomat tunnetusti asuu Bukarestin viemäristössä. Suomen kodittomuuden estokin on ihan maailman huippua, mutta en usko että meillä on varaa kaikille halukkaille asuntoa tarjota. Sille on syynsä miksi Romanit menee pohjoismaihin kerjäämään, eikä esimerkiksi Liettuaan.
Tämäkin on vaan taloudellista puhetta. EU on tällä hetkellä sisäisesti rikki, Britit lähti unionista eikä EU pääse yhteisymmärrykseen mistään - maahanmuutosta tai Nordstream 2 hankkeesta, EU:n valtiot on toistensa kurkulla ja ajaa omaa etuansa ylitse muiden, sitä tekee Puolaa ja Unkaria myöten myös Italia ja Saksakin.
Historiallisesti puhuttuna yksikään tällaisista äärimmäisen monikulttuurisista supervaltioista ei ole selvinnyt hengissä.
Jenkit on ainoa esimerkki mikä on lähellä, noin viidesosa porukasta taitaa olla siellä maahanmuuttajia/maahanmuuttajataustaisia, mutta Suomi itsekseen oikeastaan hakkaa Jenkit jokaisella mittapuulla kansalaisten hyvinvoinnissa, joten erityisen onnistuneita nekään ei ole olleet.
Senkin lisäksi, Jenkit on jo konfliktien runnoma, osittan etnisten ja osittain poliittisten syiden takia. Väkivaltanumeroitakin kun lukee, niin Jenkit sulautuu numeroillaan paremmin muuhun Amerikan maanosaan kun Eurooppaan.
Valitettavasti tämä on myös totta jo EU:nkin kanssa, Belgiassa ja Espanjassa on kummassakin erittäin suosittuja separatistiliikkeitä, Belgiassa Wallonia ja Flanders, Espanjassa Katalonia. Muualla on pienempiä liikleitä, Saksassa Bavaria, ja Suomessakin ööland.
Mitä toivoa EU-federaatiolla on selvitä jos sen jo olemassa olevat valtiot on vaikeuksissa yhtenäisyyden kanssa?
Ongelma on, että vaikka osavaltiot onkin tiettyyn pisteeseen asti itsemääräämisoikeudellisia, niinkuin Jenkeissäkin, herra isoherra Washingtonissa, tai tässä tapauksessa Brysselissä, päättää kaikesta mikä merkitsee. Osavaltioilla on ollut jenkeissäkin isoja vaikeuksia pelkästään kannabiksen laillistamisen kanssa, koska se säännöstely lyö liittovaltion kanssa yhteen.
Ja tämän herra isoherran sitten päättää tasapuolisesti jokainen EU:n kansalainen. EU-pohjoismaiden yhteenlaskettu väkiluku on sen 20 miljoonaa, joten me oltaisiin yhtä edustettuja EU:ssa kun se Romania.
4 EU:n suurinta valtiota kattaa juurikin noin puolet sen väkiluvusta, Saksa, Ranska, Italia ja Espanja.
Käytännössä siis 24 valtiota antaa omista asioistaan päätäntävaltaa neljälle valtiolle yhtä paljon kun heillä on sitä itsellään.
Tosin Suomen väkiluku se vasta häntäpäässä meneekin, meidän väkiluku vastaa suunnilleen Berliiniä ja Bukarestia yhteensä, tai noin 75% Lontoon väkiluvusta. Saksassa taas on noin 15x enemmän ihmisiä kun Suomessa.
Vaikka otettaisiin käyttöön joku erittäin epätasa-arvoinen äänestysjärjestelmä mitä Jenkeissä on (electoral college), niin että suomalaisen ääni olisi suhteessa 2x isompi kun saksalaisen, se silti tarkottaisi sitä että 7,5x enemmän saksalaisia saisi äänestää meitä koskevissa asioissa kun me itse, ja Romaniassa vähän vajaa 2x enemmän. Mikä on aivan liikaa, en minä tiedä onko Romaniassa yksikään asia paremmin kun Suomessa paitsi internetnopeus, joten en tiedä miksi Romanian pitäisi saada yhtään äänestysvaltaa Suomen asioista.
Pelkästään pohjoismaiden välinen unioni olisi hankalaa ja se epäonnistuisi helposti, koska me ollaan niin erilaisia, eikä me päästä edes yhteysymmärrykseen niinkin simppeleistä asioista kuten EU:sta tai NATOsta, tuloeroja on vaikkakin tasoltaan paljon pienempiä kun EU:lla, ja suhteessa ruottalaiset saisi eniten ääniä, islantilaiset vähiten. Islanti on hoitanut asiansa 2008 talouskriisin jälkeen helvetin hienosti, en tiedä miksi 350,000 paikallista haluaisi antaa melki 10milj ruotsalaiselle päätäntävallan asioistaan.
Sen takia Islanti ja Norja ei edes liity EU:hun, koska niiden kalastussäännöstelyt olisi varsinkin Islannille taloudellinen perslento, koska Islannin taloudesta jotain 27% tulee kalastuksesta ja se työllistää noin 5% maan työntekijöistä. Pienetkin kalastusta vaikuttavat säännöstelyt voisi olla aika kova isku maan taloudelle. Norjalla taas ei muutenkaan mitään syytä liittyä mukaan, triljoonan rahasto, öljyt ja kalastus pelkästään pitää niiden taloutta yllä ties miten pitkälle. Turha siihen mitään säännöstelevää välikättä on ottaa mukaan.
En tietenkään sano että Suomen pitäisi EU:sta erota, mutta federaatio on jo ihan uuden tason integroitumista ja suoraa hulluutta.
Sinällään näen sen idean sen takana, lisää globaalia poliittista vaikutusvaltaa ja turvallisuutta, mutta se hintalappu mikä sen mukana tulee on aivan perkeleen iso, ja se tulee suoraan pohjalaisten selkänahasta. Toisin sanoen myös minun selkänahastani. Maksan veroja mielelläni, siis Suomeen, sitten tietysti sen ~1% mitä meillä menee ulkomaanavustuksiin BKT:sta, mutta siinä se. Jotkut niistä verorahoista menee lapsiperheille tai sairaille, jotkut työttömille nisteille, jotkut poliitikkojen uusiin mersuihin. Mutta ne verorahat ei mene Italiaan, ne ei mene Brysseliin, eikä varsinkaan Ruotsiin.
Pointti se, että Suomen valtio ja sen veronmaksajat on se mikä auttoi minutkin ensiasuntooni ja työelämään kiinni ilmaisen koulutuksen kautta, ja senkin puolesta maksan mieluusti veroja tänne takaisin, mutta minä en tätä mahdollisuutta olisi monessa muussa EU-maassa saanut, enkä sen puoleen varmaan EU:n liittovaltionkaan alla.
Senkin puolesta jos joku kysyy, ottaisinko sukset jalkaan ja kiväärin olalle 30 asteen pakkasessa jos comradet rullaa itärajan yli, sanoisin että koska vaan, mutta jos samaa kysyttäisiin esimerkiksi Kreikan ja Turkin välisestä sodasta vaikka sitten soutuveneiden ja jousipyssyjen kanssa, sanoisin että en tietenkään.
Ja ihan realistisesti puhuttuna, epäilen muiden eurooppalaistenkin intoa puolustaa Suomea idän jättiläiseltä. Kuitenkin jos jotain kyselyitä alat vetämään EU-maissa, niin suurin osa ihmisitä identifoituu maansa kansalaisena, eikä EUlaisena.
Ei tämä täydellinen maa tietenkään ole, täällä on esimerkiksi paljon alkoholin ylikäyttöä, tämä on hyvin ilmeistä esimerkiksi hallituksessa, julkinen liikennekkään ei ihan Japanin tasoa ole ja meidän jalkapallomaajoukkue on aika retuperällä, mutta ollaan me silti maailman huipulla melkeen kaikessa muussa. En minä olisi halunnut syntyä Ranskaan tai Jenkkeihin, vaan Suomeen. Se on valtio mikä on puolustamisen ja veronmaksun arvoinen.
submitted by AmaBellend to Suomi [link] [comments]


Matematiikan perusk asitteit a